Laadullinen tutkimus: mitä se on, menetelmät ja esimerkki opinnäytetyöhön

Laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus on tutkimusote, jossa ilmiötä pyritään ymmärtämään ihmisten omien kuvausten, havaintojen ja tekstien avulla eikä mittaamalla. Aineisto on yleensä puhetta tai tekstiä, esimerkiksi teemahaastatteluja tai kirjoitelmia, ja tutkittavat valitaan harkiten. Tuloksena on perusteltu tulkinta siitä, mitä ilmiö merkitsee tutkittaville ja miten se rakentuu.

Mitä on laadullinen tutkimus?

Laadullinen tutkimus kysyy usein miten ja miksi: miten uudet hoitajat kokevat perehdytyksensä, miksi opiskelijat keskeyttävät opintonsa tai miten vanhemmat puhuvat koulun ja kodin yhteistyöstä. Vastausta ei etsitä prosenttiosuuksista vaan siitä, mitä ihmiset kertovat ja miten he perustelevat kokemuksiaan. Tutkija on itse tärkein tiedonkeruun väline: hän haastattelee, havainnoi, litteroi ja tulkitsee. Siksi oma rooli kuvataan opinnäytetyössä avoimesti.

Tutkimus ei aina etene suoraviivaisesti. Tutkimuskysymys voi tarkentua, kun luet ensimmäiset haastattelut, ja analyysi alkaa usein jo aineistonkeruun aikana. Kirjaa muutokset ja niiden syyt, sillä menetelmäluvussa sinun pitää pystyä kertomaan, mitä teit ja miksi.

Jouni Tuomi ja Anneli Sarajärvi korostavat teoksessaan Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi (Tammi, uudistettu laitos 2018), ettei laadullista tutkimusta kannata määritellä liian tiukasti, vaan se on pikemminkin eri tutkimusperinteitä yhdistävä sateenvarjo. Toinen paljon käytetty perusteos on Jari Eskolan ja Juha Suorannan Johdatus laadulliseen tutkimukseen (Vastapaino 1998, useita painoksia). Tutkimustyyppejä, aineistonkeruun perusmenetelmiä sekä reliaabeliutta ja validiutta käsittelee myös Sirkka Hirsjärven, Pirkko Remeksen ja Paula Sajavaaran Tutki ja kirjoita (Tammi, 15. uudistettu painos 2009 ja sen myöhemmät painokset).

Laadullinen ja määrällinen tutkimus: erot

Määrällinen eli kvantitatiivinen tutkimus mittaa. Se kerää numeerista aineistoa, usein kyselylomakkeella, ja tekee tilastollisia päätelmiä, jotka pyritään yleistämään perusjoukkoon. Laadullinen tutkimus tavoittelee ymmärrystä pienemmästä, harkiten valitusta joukosta. Kumpikaan ei ole toista parempi, vaan valinta riippuu tutkimuskysymyksestä.

Menetelmiä voi myös yhdistää: kysely kertoo, kuinka yleinen jokin kokemus on, ja muutama haastattelu auttaa ymmärtämään sitä. Tuomen ja Sarajärven uudistettuun laitokseen on lisätty jakso tällaisesta mixed methods -tutkimusstrategiasta. Jos tutkimuskysymyksesi alkaa sanoilla kuinka moni tai kuinka paljon, tarvitset todennäköisesti määrällistä aineistoa.

Aineistonkeruu: teemahaastattelu, ryhmähaastattelu, havainnointi ja kirjoitelmat

• Teemahaastattelu. Haastattelu etenee ennalta valittujen teemojen varassa, mutta kysymysten tarkka muoto ja järjestys vaihtelevat. Se on suosittu, koska haastateltava saa vastata omin sanoin. Rungon laatimista ja kysymyksiä käsittelee opas teemahaastattelusta.
• Ryhmähaastattelu. Useampi haastateltava keskustelee samoista teemoista yhtä aikaa. Se näyttää, miten näkemykset muotoutuvat yhdessä, mutta arkoja asioita ei aina kerrota muiden kuullen, ja päällekkäinen puhe vaikeuttaa litterointia.
• Havainnointi. Tutkija seuraa toimintaa sen omassa ympäristössä, esimerkiksi oppituntia tai työvuoroa, ja kirjaa kenttämuistiinpanoja. Osallistuvassa havainnoinnissa hän on itse mukana toiminnassa.
• Kirjoitelmat. Tutkittavat kirjoittavat kokemuksistaan tutkijan laatiman kirjoituspyynnön pohjalta. Pyynnössä on pääteema ja ehdotuksia alateemoiksi, ja vastaaminen on vapaaehtoista.
• Valmiit aineistot. Tietoarkisto arkistoi anonymisoituja haastattelulitteraatteja ja kirjoitusaineistoja, joita voi käyttää myös opinnäytetyössä. Silloin et kerää uutta aineistoa lainkaan, mutta tutkimuskysymyksen on sovittava valmiiseen aineistoon.

Valitse menetelmä tutkimuskysymyksen mukaan. Jos haluat tietää, miten ihmiset itse kuvaavat kokemuksiaan, haastattelu tai kirjoitelma sopii. Jos kiinnostaa, mitä tilanteissa todella tapahtuu, havainnointi kertoo enemmän kuin haastattelu.

Harkinnanvarainen otanta ja saturaatio: montako haastattelua?

Laadullisessa tutkimuksessa ei tavoitella tilastollista edustavuutta. Tutkittavat valitaan harkinnanvaraisesti: haastatteluun pyydetään ihmisiä, joilla on kokemusta tutkittavasta ilmiöstä ja jotka täyttävät tutkimuskysymyksestä johdetut kriteerit, kuten työkokemuksen, työyksikön tai elämäntilanteen. Heitä voi etsiä esimerkiksi tutkimuskutsulla tai lumipallomenetelmällä, jossa osallistujat ehdottavat muita sopivia henkilöitä.

Montako haastattelua tarvitaan? Yhtä oikeaa lukua ei ole. Tietoarkiston KvaliMOTV-menetelmäopetusaineisto toteaa suoraan, ettei ole sääntöä, jonka perusteella tarvittavien haastateltavien määrän voisi määritellä. Riittävyyttä arvioidaan usein saturaation eli kyllääntymisen avulla: aineistoa on tarpeeksi, kun uudet tapaukset eivät enää tuo tutkimusongelman kannalta uutta tietoa (Eskola & Suoranta 1998). Saturaation huomaa vain, jos analysoit aineistoa jo keruun aikana ja tiedät, mitä siitä etsit.

Opinnäytetyössä määrään vaikuttavat myös aikataulu, tutkittavien tavoitettavuus ja koulutusohjelman ohjeet, joten sovi määrästä ohjaajasi kanssa. Älä julista saturaatiota, jota et pysty osoittamaan. Kirjoita mieluummin, mitä viimeiset haastattelut toivat analyysiin ja mitä eivät enää tuoneet.

Tutkimusetiikka: TENKin periaatteet, tietosuoja ja tutkimuslupa

Ihmiseen kohdistuvaa tutkimusta ohjaa Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suomessa (TENK 2019), jonka löydät TENKin sivulta. Sen yleiset periaatteet ovat tutkittavien ihmisarvon ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, kulttuuriperinnön ja luonnon monimuotoisuuden kunnioittaminen sekä se, ettei tutkimuksesta aiheudu merkittäviä riskejä, vahinkoja tai haittoja. Keskeinen periaate on tietoon perustuva suostumus: osallistuminen on vapaaehtoista, sen voi keskeyttää milloin tahansa, ja tutkittava saa ymmärrettävää tietoa ennen päätöstään. Ohjeen mukaan tämä suostumus osallistua ei ole sama asia kuin henkilötietojen käsittelyperusteena käytetty suostumus.

Alaikäisille ohjeessa on omat periaatteensa. 15 vuotta täyttäneen oma suostumus riittää, mutta huoltajia informoidaan, jos tutkimusasetelma tai -kysymykset sen sallivat. Alle 15-vuotiaan osallistumisesta päättää ensisijaisesti huoltaja. Informointi, jonka perusteella huoltajat voivat kieltää lapsen osallistumisen, riittää kuitenkin kyselyissä, jotka kohdistetaan vähintään 400 henkilölle, sekä tutkimuksissa, joissa ei käsitellä lasten henkilötietoja, kuten havainnoinnissa ilman tallenteita. Tallennettu haastattelu ei siis kuulu poikkeuksiin. Lapselle kerrotaan tutkimuksesta tavalla, jonka hän ymmärtää, ja huoltajan suostumuksesta huolimatta hän antaa suostumuksensa ensisijaisesti itse. Jos osallistuminen ei ole hänen etunsa ja tahtonsa mukaista, tutkijan on keskeytettävä se. Ennen aineistonkeruuta tarvitaan ihmistieteiden eettisen toimikunnan ennakkoarviointi, jos tutkimuksessa poiketaan tietoon perustuvasta suostumuksesta, puututaan fyysiseen koskemattomuuteen, tutkitaan alle 15-vuotiaita ilman huoltajan erillistä suostumusta tai sellaista informointia, jonka perusteella huoltaja voi kieltää osallistumisen, esitetään poikkeuksellisen voimakkaita ärsykkeitä tai on riski arkielämän rajat ylittävästä henkisestä haitasta tai turvallisuusuhasta.

Opinnäytetyön tekijä vastaa itse työnsä eettisyydestä, ja TENK suosittelee hakemaan mahdollisen ennakkoarvioinnin yhdessä ohjaajan kanssa. Käytännöt vaihtelevat: Helsingin yliopiston ihmistieteiden toimikunta ei pääsääntöisesti käsittele maisterintutkielmia, ja yliopisto suosittelee välttämään opinnäytteissä asetelmia, jotka vaatisivat ennakkoarvioinnin. Lausunto ei myöskään ole tutkimuslupa. Jos keräät aineistoa organisaatiosta, kuten hyvinvointialueelta, koulusta tai yritykseltä, tarvitset yleensä sen oman luvan, ja ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä toimeksiantaja on usein juuri tällainen organisaatio. Esimerkiksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialue edellyttää tutkimusluvan myös opinnäytetöiltä, joissa aineistoa kerätään sen henkilöstöltä, ja aineistonkeruun voi aloittaa vasta luvan saatuaan.

Haastattelutallenne on henkilötietoa, vaikka nimiä ei mainittaisi, sillä ääni tunnistaa puhujan. Peitenimillä pseudonymisoitu litteraatti on yhä henkilötietoa, koska sen voi yhdistää henkilöön lisätietojen avulla (tietosuoja-asetuksen johdanto-osan 26 kappale), joten kirjoita luottamuksellisuudesta, älä anonymiteetistä. Rekisterinpitäjä ja käsittelyperuste määräytyvät korkeakoulusi ohjeiden mukaan, joten älä valitse perustetta omin päin. Jyväskylän yliopiston opiskelijan tietosuojaohjeen mukaan opiskelija on yleensä itse rekisterinpitäjä, ellei opinnäyte ole osa yliopiston hanketta, ja toimeksiantaja voi olla rekisterinpitäjä. Rekisterinpitäjänä vastaat itse tietosuojailmoituksesta sekä aineiston turvallisesta säilyttämisestä ja hävittämisestä. Jyväskylän yliopistossa perusteena voi olla yleinen etu (tieteellinen tutkimus, tietosuojalain 4 §:n 3 kohta), jos työ täyttää tieteellisen tutkimuksen kriteerit, ja yliopiston hankkeiden ulkopuolella siihen tarvitaan ohjaajan lupa; muuten peruste on tutkittavan suostumus tai oikeutettu etu. Aalto-yliopistossa ja HAMKissa opinnäytteiden peruste on kuitenkin tyypillisesti suostumus, koska opinnäyte harvoin täyttää tieteellisen tutkimuksen kriteerit. Terveystiedot ja muut erityiset henkilötietoryhmät edellyttävät Jyväskylän ohjeen mukaan nimenomaista suostumusta tai sitä, että työ on tieteellistä tutkimusta, ja yleensä vaikutustenarviointia, joten opiskelijan kannattaa välttää niitä. Suostumuksen voi peruuttaa, mutta peruutus ei tee aiempaa käsittelyä lainvastaiseksi. Yleisen tai oikeutetun edun perusteella tutkittavalla on vastustamisoikeus, jota tieteellisessä tutkimuksessa voidaan tietyin edellytyksin rajoittaa. Anonymisoidusta aineistosta tai julkaistusta työstä tietoja ei käytännössä voi enää poistaa, joten kerro tiedotteessa, mihin asti vetäytyminen on mahdollista.

Litterointi

Haastattelut muutetaan analyysia varten tekstiksi eli litteroidaan. Tarkkuus riippuu tutkimuskysymyksestä ja analyysimenetelmästä: sisällönanalyysiin riittää usein, että asiasisältö on kirjattu tarkasti, kun taas vuorovaikutuksen tutkimus vaatii tarkempia merkintöjä. Litteroi myös haastattelijan kysymykset, koska vastaus syntyy aina kysymykseen. Tunnin haastattelun litterointi käsin vie yleensä useita tunteja, joten varaa siihen aikaa.

Jos käytät verkkopalvelua, tietosuojailmoituksessa on kerrottava, missä aineistoa käsitellään. Spirelightissa litterointi tehdään AssemblyAI:n palvelimilla EU:ssa, tiedostot, litteraatit ja käyttäjätilit tallennetaan Google Firebaseen Yhdysvalloissa, ja tekoälytoiminnot toimivat OpenAI:n palveluissa Yhdysvalloissa. Korkeakoulut voivat rajoittaa henkilötietojen siirtoa EU- ja ETA-alueen ulkopuolelle. Jyväskylän yliopisto kieltää tallentamasta henkilötietoja kuluttajapilvipalveluihin ja neuvoo varmistamaan, etteivät tiedot siirry EU- ja ETA-alueen ulkopuolelle. Tarkista ensin korkeakoulusi säännöt: ääni tunnistaa puhujan, eikä Spirelight tarjoa henkilötietojen käsittelysopimusta. Jos korkeakoulusi sallii sen, voit litteroida haastattelut Spirelightissa: saat luonnoksen puhujineen ja aikaleimoineen, korjaat sen tallennetta kuunnellen ja annat puhujille peitenimet ennen kuin viet litteraatin Wordiin.

Analyysi: sisällönanalyysi ja teemoittelu

Analyysi järjestää paljon tekstiä tiiviiseen muotoon kadottamatta sitä, mitä tutkittavat sanoivat. Opinnäytetöissä tavallisimpia tapoja ovat nämä kaksi:

• Sisällönanalyysi. Aineisto pelkistetään, ryhmitellään ja käsitteellistetään vaiheittain, ja alkuperäisistä ilmauksista edetään alaluokkiin ja yläluokkiin. Tuomi ja Sarajärvi erottavat aineistolähtöisen, teoriaohjaavan ja teorialähtöisen analyysin. Vaiheet ja esimerkkitaulukko löytyvät sisällönanalyysin oppaasta.
• Teemoittelu. Aineistosta etsitään tutkimuskysymyksen kannalta olennaiset aiheet eli teemat ja verrataan, miten ne näkyvät eri haastatteluissa. Haastattelurungon teemat ovat hyvä lähtökohta, mutta analyysissa olennaisiksi osoittautuvat teemat voivat olla muita.

Analyysi alkaa jo keruun aikana: litteroi ja lue haastattelut sitä mukaa kuin teet niitä, ja kirjaa analyysipäätökset ylös menetelmälukua varten. Ohjelmat, kuten ATLAS.ti tai NVivo, auttavat järjestämään aineistoa, mutta tulkinnan teet itse.

Laadullisen tutkimuksen luotettavuus

Määrällisen tutkimuksen reliabiliteetin ja validiteetin käsitteitä ei voi siirtää laadulliseen tutkimukseen sellaisinaan. Eskola ja Suoranta muistuttavat, ettei laadullisen tutkimuksen pätevyyttä ja luotettavuutta voi arvioida aivan samalla tavalla kuin määrällisen, ja Tuomi ja Sarajärvi kokoavat erilaisia luotettavuuskriteereitä omaan lukuunsa. Opinnäytetyössä luotettavuus syntyy ennen kaikkea läpinäkyvyydestä:

• Tarkka kuvaus: kerro, miten tutkittavat valittiin, miten haastattelut tehtiin ja litteroitiin ja miten analyysi eteni.
• Perustellut luokat: näytä analyysitaulukolla, miten alkuperäisistä ilmauksista päädyit luokkiin.
• Sitaatit lähteineen: merkitse peitenimi, haastattelun koodi ja aikaleima, esimerkiksi (Sanna, peitenimi, H2, 00:08:15).
• Poikkeavat tapaukset: raportoi myös vastaukset, jotka eivät sovi luokkiin.
• Oma rooli: pohdi, miten taustasi tai suhteesi tutkittaviin, esimerkiksi harjoittelu samassa työyhteisössä, vaikutti haastatteluihin.
• Esihaastattelu: testaa runko ennen varsinaisia haastatteluja.

Keksitty esimerkki: laadullinen opinnäytetyö kotihoidosta

Seuraava menetelmäluvun ote on keksitty. Sama tutkimus kulkee esimerkkinä myös teemahaastattelun ja sisällönanalyysin oppaissa.

Ote kertoo, mitä tehtiin, eikä lupaa enempää. Se nimeää luvan, perustelee tutkittavien valinnan, puhuu peitenimistä eikä anonymiteetistä ja tunnustaa saturaation rajat.